Klassinen Tetris

Suomen kuvalehden lukijat – asiaa hypernäpyttelystä tämän artikkelin loppupuolella kohdassa Selviytyminen nopeilla tasoilla!

8-bittisen Nintendon (Nintendo Entertainment System eli NES) Tetriksen kohdalla määrittelyä ”klassinen” voidaan pitää oikeutettuna. Erään määritelmän mukaan sana klassinen tarkoittaa ajatonta, mestarillista ja arvoltaan kestävää. Vaikka Tetriksestä on tehty erilaisia versioita ennen ja jälkeen Nintendon, on juurikin tämä versio monille se rakkain. Syynä tähän lienee pintapuolisesti yksinkertainen pelimekaniikka, mutta joka kuitenkin syvemmin tarkasteltuna on sopivan moniulotteinen ja haastava.

Lisäksi, hiukan yllättäen, NES Tetriksestä on muodostunut maailmalla pieni ilmiö. Yhdysvalloissa pelataan lajin maailmanmestaruudesta, Tanskassa järjestettiin ensimmäiset Euroopan mestaruuskilpailut 2015 ja kaksi vuotta myöhemmin pelattiin ensimmäisen kerran suomenmestaruudesta!

Tetris-kilpailujen juurilla

Vuonna 2010 järjestettiin Yhdysvalloissa ensimmäinen klassisen Tetriksen maailmanmestaruuskilpailu nimeltään The Classic Tetris World Championship (CTWC). Tieto tästä uudesta kilpailusta levisi maailmalle samaan aikaan kuvatun dokumentin Ecstasy of Order: The Tetris Masters avulla. Nähtyään dokumentin moni eurooppalainenkin kaivoi konsolinsa esiin ja ryhtyi pelaamaan vanhaa tuttua Tetristä. Jotkut kenties olivat jo ennestään niin hyviä, että pystyivät pelaamaan aina tasolle 19 asti, mutta viimeistään siinä vaiheessa havaitsivat, että oma peli käyttäytyi eri tavalla kuin dokumentti oli antanut olettaa. Tasolla 19 peliä on lähes mahdotonta hallita, mutta dokumentissa moni pelaaja pelasi kyseisellä tasolla sujuvasti ja vieläpä useita tasoja pidemmällekin. Syynä ei ole eurooppalaisten huonommat pelitaidot vaan se, että kyseessä on tietyiltä osin eri peli.

Ruudunpäivityksestä aiheutuvia eroja

NES Tetriksessä palikoiden putoamisnopeus on säädetty suhteessa vanhojen kuvaputkitelevisioiden ruudunpäivitysnopeuteen. Pohjois-Amerikassa käytössä olevassa NTSC-standardissa konsoli toimii 60 hertsillä, eli ruutu päivittyy 60 kertaa sekunnissa, ja Euroopassa PAL-standardilla puolestaan 50 hertsillä eli 50 kuvaa sekunnissa. Pohjois-Amerikassa sama peli toimisi siis 20 prosenttia nopeammin kuin Euroopassa, ellei Nintendo olisi tehnyt muutoksia Tetriksen PAL-versioon.

Tasojen nopeuksia suhteessa ruudunpäivitykseen muokattiin PAL-versioon siten, että nopeuserot NTSC- ja PAL-versioiden tasojen välillä ovat varsin pieniä.  Merkittävin seuraus ja eroavuus näistä muutoksista on kuitenkin se, että siinä missä NTSC-versiossa suurin nopeus saavutetaan tasolla 29, tulee suurin nopeus vastaan PAL-versiossa jo tasolla 19. NTSC-versiossa on siis 10 tasoa, tai toisin sanoen 100 tyhjennettävää riviä, enemmän aikaa kerätä pisteitä ennen kuin peli muuttuu hyvin vaikeaksi.

NTSC-versiolla voidaankin pelata maksimitulos 999 999, kun taas PAL-versiolla 700 000 pistettä on saavuttanut vain muutama henkilö. Suoraan eri versioiden tuloksia vertailtaessa voidaan sanoa, että NTSC on versioista helpompi. Jos taas kysyttäisiin, onko helpompi saavuttaa maksimitulos NTSC-versiossa vai yli 700 000 pistettä PAL-versiossa, olisi paljon vaikeampi vastata. NTSC-versiolla 999 999 pistettä saavuttaneita pelaajia on lukuisia, vaikka version pidemmät pelit ja haastavampi DAS-tekevät siitä vaikeamman pelillisesti. NTSC-versiolla on kuitenkin tällä hetkellä selkeästi pidempi kilpailuperinne, joten suunnitelmallisesti pelaavia pelaajiakin on PAL-versiota enemmän.

DAS

NTSC- ja PAL-versioiden erot eivät jää vain tasojen nopeuteen. Toinen merkittävä ero, mikä tekee peleistä varsin eri tyyppiset, on palikoiden sivuttaissiirtyminen eli DAS (delayed auto shift). DAS kertoo millä nopeudella palikat liikkuvat sivusuuntaan peliruudulla, kun pelaaja pitää oikealle/vasemmalle osoittavaa peliohjaimen painiketta pohjassa. PAL-versiossa on parempi DAS eli palikoita on helpompi siirtää peliruudukon laidoille. DAS:n toimintaan kannattaa perehtyä etenkin, kun haluaa pelata hyvin tasolta 16 eteenpäin.

Selviytyminen nopeilla tasoilla

Yksi strategia selviytymiseen nopeilla tasoilla on Ecstasy of Order -dokumentissakin esitelty hypernäpyttely. Koska palikka siirtyy välittömästi sivulle jokaisen uuden painalluksen jälkeen (ei ns. DAS-viivettä), ovat jotkut pelaajat harjoitelleet näpyttelemään NES-peliohjaimen suuntanäppäimiä hyvin nopeasti. Yhdysvaltalainen Thor Aackerlund on hypernäpyttelyn pioneeri, ja nykyisistä aktiivipelaajista näkyvimmät ovat japanilainen Koryan ja hallitseva maailmanmestari Joseph Saelee. Hypernäpyttely-tekniikka on NTSC-version pelaajilla yleisempää, koska DAS on PAL-versiota hitaampi. PAL-versiolla pelaajan pitäisi olla uskomattoman nopea hypernäpyttelijä, jotta siitä olisi etua PAL-versiota pelatessa, joten käytännössä tätä tekniikkaa ei Euroopassa hyödynnä juuri kukaan. Harvoja paikkoja hypernäpyttelyn hyödyntämiseen PAL-versiossa voisi olla tilanne, jossa DAS olisi juuri nollautunut, peli vähintään tasolla 16 ja pino suhteellisen korkealla.

Tarkista mitä versiota pelaat!

Yllä mainituista eroista johtuen NTSC- ja PAL-pelejä on hankala verrata keskenään, joten käytännössä voidaan jopa puhua kahdesta tyystin eri pelistä. Molemmissa vaaditaan menestyäkseen osittain samanlaisia taitoja ja taktiikoita, mutta erilaisia tekniikoita ja strategiaa. Onneksi ei ole oikeastaan mitään merkitystä kummalla versiolla pelaa, jotta pääsee peliin sisälle. Täytyy vain muistaa, että pelaa saman alueen konsolilla ja pelikasetilla, jotta tulos on vertailukelpoinen. Aikoinaan Suomessa tehtiin moniin konsoleihin muutostyö, joka mahdollisti toisen alueen pelien pelaamisen. Näin ollen monilla voi olla huomaamattaan pelikasetissa esim. merkintä NES-EI-USA ja konsolissa NES-PAL-001, mikä tarkoittaisi NTSC-peliä, mutta PAL-konsolia.

Kun pelivälineet on laitettu kuntoon pitää vain aloittaa pelaaminen ja nauttia. Tähän tarkoitukseen Nintendon Tetris on hyvä valinta. Se on täydellinen esimerkki yksinkertaisesta pelistä, jonka perusteet on helppo oppia, mutta vaikea hallita – eli juurikin klassista Tetristä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s